Mul on nyt pyörä ja juniakin kulkee!

Etsiskelin tuolla facebookin ihmeellisessä maailmassa itselleni vanhaa pyörän rotiskoa ja löytyihän sellainen melkein naapurista :)! Olisi pyörä saanut olla ehkä vielä rotiskompikin mutta toisaalta ihastuin tuohon (se on kanssani samaa ikää,parhaassa iässä siis, hih) ja niin se heitettiin auton perään ja se muutti meille.

Tarkoitus on tietenkin tehdä siitä pihakoriste. Mies ehdotti,että jos hän valaa sen betoniin niin  se pysyy pystyssä seisomassa mutta en sitten tiedä, toisaalta seinään nojaava pyörä on kyllä kanssa kiva :)...
Nyt täytyy sitten vaan löytää rekvisiittaa tarakalle ja sarviin ja avot! pyörä on valmis!

Täällä sataa. No,saapa luonto vettä.Olisi vaan niin paljon hommia olevinaan tuolla pihalla.
Kävin hakemassa paikallisesta kaupasta vähän lisää kesäkukkia, Lobelioita tosin pelkästään. Mietin, että nekin olisivat kivan näköisiä pyörän tarakalla kun kasvaessaan rehottuvat roikkumaan.

Kauheeta, miten paljon joutuu ostamaan kukkasia kun on tuhat ja yksi paikkaa mihin niitä täytyisi laittaa! On rautapatoja, ja tiinu ja sellaiset ihme härpäkkeet missä varmaan tehty viljalla jotain, sellaiset suppilot jotka roikkuu kahvasta (kuvaa tulossa niistäkin jahka ne on maalattu) ja sitten on vanhoja kattiloita ja mitä vielä! Ja sitten kiroilee kun joutuu juoksemaan ympäri pihaa kastelukannun kanssa niitä kastelemassa...

Enpä ole muuten maininnut,että asutaan ihan rautatien vieressä. Maaseutua siis halkoo rautatie, jossa kulkee (onneksi) vain tavarajunia. Muutettuamme tänne meni noin kaksi viikkoa kun heräsin joka ikinen yö junan ajessa ohi ja kauhistelin mihin tuli muutettua mutta nyt junat ei häiritse tippaakaan! Veturikuskit morjestelevat välillä ohi ajaessaan jos satutaan olemana pihalla. Ainoastaan silloin kun on vieraita ja istutaan ulkosalla ja menee iso tavarajuna ohi, se häiritsee, koska puhetta ei kuule mutta muuten en edes enää huomaa junia.

Katsokaas, mitä väsäsin ikivanhoista virsikirjan lehdistä. Laitoin niitä ison lasikehyksen alle ja nyt onkin sitten paikka hakusessa, jonnekinhan tuo on laitettava näkyville. Sivut on kellastuneita ja siksi ne mielstäni kauniilta näyttävätkin.

Oli taas vanhemman teinarin ilme näkemisen arvoinen kun hän luki virsien tekstejä  ja kun kerroin laittavani kyhäelmän seinälle :D!! Ovat silti jo tottuneet, että tällä voi olla mitä vain missä vain!

Nyt muihin puuhiin mutta loppuun vielä KIITOS Rouva Kivitikalle, joka liittynyt lukijakseni, Tervetuloa seuraamaan yhden sortin blogia :)!!
Anu