Vanhan toistoa

Näköjään täällä blogissa tulee kirjoiteltua samoista hommista kerta toisensa jälkeen mutta sitähän se elämä on, samojen asioiden toistoa vuodesta toiseen :). Kuten sitä saunan, ulkosellaisen, pesua. Talven aikana pesua ei saa suoritettua kuin pintapuolisesti ja nyt sitten olikin kunnon jynssäyksen vuoro.Painepesuri lauloi ja kloriitti haisi!  Kelpaa taas saunoa puhtoisessa saunassa :)!

Hain myös muutaman kesäkukkasen lisää ja ripottelin niitä pitkin pihaa. Silti tuntuu, että kukkasia on vieläkin liian vähän, piha on iso ja joka nurkassa saisi olla jotain kaunistusta! Sitten kun sataa kaatamalla ja juoksen kukkapurkkien kanssa pitkin maita ja mantuja, jotta saan ne sateelta suojaan, päätän aina, että ensi vuonna en hanki kuin muutaman helppohoitoisen, jotta säästyn juoksemisen vaivalta...

Saunan eteen tein pätkän seiväsaitaa ja siihen naputtelin vähän "rekvisittaa"....

Muistin,että minulla on yksi ylimääräinen vanha vaaka keittiön kaapin kätköissä ja nyt se vaaka koristaa terassia ulkosalla kera käpyjen. Vanhoista perunalaatikoistaa sai kivan pikku "apupöydän" terassin kulmaukseen.

Sellaisia väkerryksiä tällä kertaa. Ulkona sataa, joten mikä ihana syy mennä sohvan nurkkaan lukemaan uutta Maalla-lehteä :). Hyvää kesäkuun alkua teille lukijoille!

Anu

Pientä pihan laittoa

Nyt se on tullut, kesä! Ja sen myötä ihana vihreys, kärpäset ja uskokaa tai älkää, KARHU! Viime viikolla naapurin isäntä tuli kertomaan , että nurkiltamme on löydetty karhun jäljet ja totta tosiaan, siinä ne olivat ulkorakennuksemme takana :O!

Tuntuu ihan uskomattomalta, että sellainen "jättiläinen" on tallustellut prttimme ohi meidän nukkuessa muutaman metrin päässä. Onneksi nallukasta on nyt tehty havaintoja jo usean kymmenen kilometrin päästä (ainakin toivon, että kyseessä sama otso), joten uskaltaa rauhassa ulkoilla metsässä. Itä-Suomessa ja pohjoisessa karhut ovat ehkä jokseenkin tavallisia mutta täällä lounaissuomessa sellainen on jo erittäin harvinainen näky. Läheinen pelto onkin nyt ollut viimeisten päivien ajan nähtävyys, kun ihmiset ovat käyneet kameroineen kuvaamassa jälkiä.

Viikonloppu mennyt pihahommia tehdessä. Terassi piti öljytä, samoin kalusteet. Ja vasta nyt hain ensimmäiset ulkokukat.

Kyllä on hienoa, kun voi muutta kesän ajaksi asumaan ulos :). Välillä olen mietitnyt,että roudaisin jopa vanhan sängyn ulos ja nukkuisin yöni siinä, meillä lämpiää sisällä huusholli niin lämpimäksi, että jossain kohtaa nukkuminen on tuskaista. Toisaalta en haluaisi herätä siihen, että edellä mainittu karhu tekee tilaa samaan vuoteeseen :D! Täytyy siis tyytyä tuulettimiin toistaiseksi. 

Raparperit ovat jo venyneet niin pitkiksi,että sain tehtyä ensimmäinen piirakan, hyvää oli vaikka tein sellaisen ihan peruspiiraan. Vaniljakastiketta kyytipojaksi ja aurngon mollotus taivaalla, ei siinä sitten muuta tarvittu :)!

Hyvää sunnuntaipäivän jatkoa jokaiselle, nautitaan auringosta!

Anu

Muutama astia vanhaa Arabiaa

Eikös joka blogissa (joka käsittelee sisustusta) kuulu olla tämä "vanhaa arabiaa-postaus" :)? Tai ainakin useissa on ollut, joten tuumasta toimeen, tosin en nyt joka kippoa ja kuppia ala esittelemään :D. Siivoilin päivänä eräänä olohuoneessa olevaa lasivitriiniä ja kuvasin samalla joitakin (mielestäni kauneimpia) vanhoja astioita, joita siellä säilytän. En ole ollenkaan mikään vanhojen astioiden keräilijä, nämäkin mitä tässä ovat, olen joko saanut jostain tai löytänyt täältä talolta, ovat siis edellisen asukkaan peruja.

Perhoskannu on mielestäni yksi kauneimmista kannuista Arabian kannuista, joskaan ei tuo kukkakannu juurikaan huonommaksi jää. Voittaa nykyiset Teemakannut yms. mennen tullen! Ajatella, että ennen maitoa juotiin noin kauniista kannuista. Lypsäen maito tonkkaan ja siitä kannuun, kyllä on pikkasen eri meininki tänä päivänä!

Sinikukallisia Fenno-kuppeja ja asetteja (meilläpäin puhutaan tasseista) minulla on neljä kappaletta. Joskus kauniina kesäpäivänä niistä on ihana juoda hyvät kaffeet ulkona, se on kuin palaisi vuosikymmenissä taaksepäin. Fenno-sarja onkin 50-luvulta, joten ihmekös tuo,että tulee entisajat mieleen :).
Viereisessä kuvassa on löytö täältä kodistamme, kyseessä on aluslautanen ja siihen kansi. Lautasessa on keskellä korkeat reunat, joiden päälle kansi lasketaan. En ole ihan varma onko kyseinen astia Arabialta mutta ainakin pohjassa on pieni a, joten luulen olevan. Astia on luultavasti tarkoitettu sokerikoksi.

Tänään vietetty Äitienpäivää käymällä syömässä ja kakkukahvilla vanhempieni luona. Muuten ollaan oltu kuin ellun kanat :). Ulkona sataa vettä, hyvä niin, se tietää kevään edistymistä ja lisää vihreyttä ja vehreyttä!
Kohta pitää vetäistä lenkkarit jalkaan ja lähteä haistelemaan sateen aikaan samaa tuoksua metsiin, voittaa muuten hienoimmatkin hajuvedet mennen tullen!

Nurmikko on jo kasvanut melkoisesti, ensi viikonloppuna viimeistään saa päräyttää ruohonleikkurin käyntiin ja siitä se riemu sitten alkaakin syyskuulle asti. Onneksi sen voi ottaa kuntoilun kannalta.
Marjapensaissa on jo isot lehtien alut ja kukkiakin jo. Raparperista ei ihan vielä saada piirakkaa, kauan ei tosin mene enää siihenkään.

Hyvää Äitienpäivää kaikille äideille, ensi kertaan!

Anu

Pihan puunausta ja ekat makkarat :)

Tänään on saatu aurinkoa, mukavaa! Että sitä oikein tuntee itsensäkin ihan eri tavalla energiseksi kun aurinko paistaa :). Huolimatta siitä, että olin eilen ystävän kanssa  iltaa istumassa tuossa paikallisessa, sain tänään jotain aikaiseksi.
Aamulla kuljin koiran kanssa pitkin maita ja mantuja ja räpsin kuvia, jotka eivät kyllä laadullaan hurmaa.Linnut ovat tulleet läheiseen metsään ja voisin istua ties kuinka kauan kannon nokassa kuuntelemassa niiden laulua. Harmi, että sitä musisointia ei saa tänne muidenkin iloksi. Menin kyseiseen metsään etsimään valkovuokkoja mutta olivat vielä nin pieniä ja nupulla, että kuvasinkin sitten leskenlehtiä, kauniita nekin ovat isoina ryppäinä.

Korvasienet olivat jälleen tutulla paikallaan vaikkakin etuajassa.! Ja niitä on runsaasti, harmi vain, että itse en suoraan sanottuna uskalla sientä ottaa käyttöön (en varmasti osaisi ryöpätä oikein). Toivottavasti sienet päätyvät jonkun sieniexpertin käsiin :).

Neitoperho lennähti juuri sopivasti linssin eteen omassa pihassa. Jo on upeat värit! Olisin veikannut perhosta ritariperhoseksi, onneksi tarkistin asian netistä, jotta en paljastanut omaa tietämättömyyttäni.

Ja pakkohan se oli tuoli ulos aurinkoon  raahata, sen verran lämpimästi paistoi. Siinä sitten köllöttelin välillä pihahommien lomassa...

Koira oli tietenkin mukana touhussa, löysi jostain vanhan luun ja piilotteli sitä pitkin pihaa ja kaivoi taas esille, hauskuutensa kullakin :)! Mies laittoi saunan jo ajoissa lämpiämään, jotta pihatöistä oli mukava mennä peseytymään. Sauna onkin itseasiassa lämminnyt joka ilta, siitä nauttii aivan eri tavalla vapailla kuin arkena, jolloin kiireen tuntu tuntuu olevan lauteillakin mukana.

Pensaissa on isot silmut, ei enää kauaa mene, kun puhkeavat lopullisesti. Ja naapuritalojen isännät hurauttivat traktoreillaan pelloille oikein urakalla, "normaalisti" peltohommat on aloitettu äitienpäivän tienoilla, joten aikaisessa ovat hekin tänä vuonna.

Ja mikäpä muu päivän kruunaa kuin hyvä ruoka :D. Kyllä voikin grillattu makkara maistua hyvältä pitkän tauon jälkeen! Ihan vielä grilliä ei  raahattu ulos vaan makkarat paistettiin suulissa, jossa grilli on talviteloilla. Hyvä ettei koira grilliä kaatanut, kun tiesi, että hänellekin on varattu oma osuus tirisevistä makkaroista :).

Näin se kului tämäkin päivä, tavallisia juttuja tehden, mutta silti oli kivaa ja "akut latautuivat". Olen edelleen sitä mieltä, että juuri nämä pienet asiat ovat niitä, jotka tekevät elämästä rikkaan.

Anu

Mennään navettaan!

Meillähän on tuossa pihassa tuo iso navetta/ulkorakennus. Se oli yksi asia, joka vaikutti päätökseemme ostaa tämä paikka silloin, kun päätös ostamisesta tehtiin. Tai mieshän kyseisestä rakennuksesta innostui, isot tilat säilyttää työkaluja ja puita ja muita tavaroita.
Ja puitahan meillä kyllä piisaa ja pakkokin, koska lämmitys tapahtuu pääasiassa puilla. Talossamme on kuusi tulipesää joten tyhmäähän se oli olla hyödyntämättä niitä.

Joskus "ennenvanhaan" talossa on ollut lehmiä, sikoja ja hevonen. Niinpä nille löytyy tilat mutta nykyään lehmien tilalla on mitäpä muuta kuin puita! Yritän kyllä aina välillä puhua tuolle ukkokullalle miten hyvät tilat olisi vaikkapa hevoselle, mutta jostain kumman syystä en saa vastakaikua :)... Kanoja olemme miettineet ihan tosissamme, hevosen karsinaan niille saisi oivat tilat.

Ihan nolottaa laittaa tällaisia kuvia tänne, voi taivas mikä tavara(romu)paljous! Mies aina sanoo, että tavarat ovat hallitussa kaaoksessa, mutta eipä se siltä näytä (kaaokselta kylläkin)! Haaveissani olis järjestää joskus, jonain kesänä, kunnon "suulibileet" (sisustaa siis koivunoksilla, puulaatikoilla, juuttisäkeillä, luonnonkukilla...) mutta saas nähdä, vaatii kyllä sellaisen suursiivouksen ennen kuin voi ajatellakaan minkään sortin pippaloita pidettäväksi!

Navetan päällä on avointa tilaa, jossa on säilytetty heinää ja josta sitä on pudoteltu eläimille navetan katossa olevasta luukusta. Jossain sisustusohjelmassa tehtiin navetan ylisestä aivan ihana tila, jossa oli pöytiä ja penkkejä ja vaikka mitä, lisää siis haaveita jonon jatkoksi :).

Lupsakkaa lauantaita jokaiselle :)!

Anu