Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulevaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulevaisuus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 5. marraskuuta 2013

Tämän postauksen otsikko...

...voisi olla "Kaduilla tulee", on meinaan semmonen syysmyrsky ulkosalla, että oksat pois!! Ihan hirvittää, vaikka tietää talon ja ulkorakennuksien olevan lujaa tekoa, silti käy mielessä, että koska lähtee katto lentoon. Se on aina tuulista täällä peltojen keskellä ja kun puhaltaa vähän kovempaa, saatikka myrskyää, se on melkoista vinkumista ja puhallusta nurkissa. No, toivoa täytyy, että on katto vielä huomennakin!

Mennyt viikko on sisältänyt monenlaista, paljon ainakin ajatustyötä jos ei muuta mainitsemisen arvoista. Se on kyllä niin, että tällä tädillä on pukkaamassa neljänkympin kriisi, en tätä muuksi voi sanoa! Pohdin asioita jokasuunnalta ja kaikin päin enkä siltikään saavuta mitään lopputulosta.


Mietin työkuvioitani. Haluanko tehdä nykyistä työtä loppuelämäni? En halua. No mitä sitten haluan? En minä vaan tiedä...Tietyt realiteetit pitää hyväksyä (pitkin hampain) ja se määrää sen,että sellaista työtä on tehtävä, josta saa kuukausittaisen palkan. Tämä sulkee pois sen, että voisi tehdä  sitä mistä OIKEASTI pitää, esim. alkaa jonkinmoiseksi yrittäjäksi tässä kotosalla. Toki pidän nykyisestäkin työstä mutta se ei kuitenkaan ole sellaista työtä jota tekisin jos minulla olisi mahdollisuus tehdä jotain muuta.
No, toistaiseksi näillä mennään, ajattelen niin, että asioilla on tapana järjestyä ja ehkäpä se "oikea työpaikka" on jossain odottamassa minua :), hope so.


Olen miettinyt myös ihmisiä ympärilläni. Olen saanut tutustua hiljattain uuteen ystävään, ihan mahtavaa huomata olevansa jonkun kanssa  samalla aaltopituudella heti ensi kohtaamisesta lähtien. Mitä vanhemmaksi (ja viisaammaksi :)) tulen, sen enemmän alan arvostaa aitoja ihmisiä. En jaksa oikeastaan minkäänlaista pinnallisuutta. Niinpä olenkin huomannut karsivani ympäriltäni ne ihmiset joille elämän pinnallisuus merkitsee huomattavsti enemmän kuin itselleni. En tarkoita etteikö itsessäni olis myös tuo pinnallinen puoli mutta elämäni ei pyöri pääasiallisesti pinnallisten asioiden ympärillä.


Olen huomannut, että täällä blogien maailmassa on myös aivan ihania persoonia ja niitä "ei pinnallisia-ihmisiä". Sitä oikein odottta, että näiltä bloggaajilta tulee uusia postauksia, luen niitä uudelleen ja uudelleen. Joku voisi ajatella sisutuksen olevan pinnallista ja onhan se karkeasti ajatellen mutta on siinä muutakin. Se on luovaa ja itselleni se on ainakin yksi isoimmista henkirei`istä tässä arjen tiimellyksessä. Sitä sen uskon olevan monelle muullekin, varmaan suurimmalle osalle sisustukseen hurahtaneista. Olen niin hyvilläni siitä, että olen eksynyt tänne ja löytänyt luovia, persoonallisia ja ennen kaikkea erilaisia blogeja ja bloggaajia :)!


Loppuun vielä ei niin "asia asiaa" vaan kuvia itse tekemistäni paperitähdistä. Oli helppoja tehdä, ei tarvittu kuin tapettia (käy mikä paperi/pahvi vaan), liimaa, kynä, neulaa ja lanka. Teko-ohje löytyy täältä:  http://olotila.yle.fi/.../askartele-paperinen-taht



Nyt tsekkaamaan onko katto vielä jäljellä, saatikka muut pihalla olevat tavarat...
Anu

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Ei ihan jussiksi...

...valmistu tuo meidän kesähuone! Tarkoitus oli niin...No, kaikki aikanaan, jospa sitten ensi juhannukseksi?

Kesähuone, tuleva sellainen, on siis leivintupa, jossa on asunut kokonainen perhe ennen kuin varsinainen asuinrakennus on valmistunut. Tuvassa oli meidän muuttaessa tänne sänkykin vielä olemassa, kukakohan siinä on nukkunut? Samoin oli ja on edelleen vanha tiskipöydän virkaa toimittanut kaapisto, jota varjelen huolella ja se saa jäädäkin huoneeseen. Sängyn olen roudannut yläkertaamme.

Mies on pikkuhiljaa alkanut purkamaan seiniä, tai pinkopahveja pois seiniltä ja alta on paljastunut hirsiseinää.


Tarkoitus oli ensin levyttää kaikki seinät mutta suunnitelmiin tuli muutos ja peräseinä jää kyllä hirsiseinäksi. Saan minäkin sen kauan haaveilemani hirsiseinän :), kotiin kun en ole sitä saanut.



Lattiana on lautalattia, se on tarkoitus maalata, samoin paneelikatto. Nyt kun oikein taas ajattelen asiaa, en malttaisi odottaa huoneen valmistumista! Miten ihanaa on sen valmistuessa sisustaa sitä vanhan ajan henkeen :)...
Huoneeseen on myös kivajo majoittaa vieraita yön yli ja luulenpa, että perheemme nuoriso ottaa sen hyvinkin  omakseen...Jos eivät ole  aikuisiässä silloin, kun huone vihdoin on valmis :D!


No, kuten kuvista näkyy, ennen sisustamista ja yövieraiden majoitusta on jonkin verran puuhaa.
Huoneessa voi hyvinkin olla myös talvella, siitä pitää huolen iso leivinuuni, joka on jo testattu ja hyväksi todettu. Ja kun nyt kerran aloin haaveilemaan niin näen jo mielessäni joulun ja sen viettoa tuvassa, oih!


Mutta mutta. Vietetään nyt ensin juhannukset ja muut ja nautitaan kesästä, huonetta ehtii ja pystyy tekemään kyllä syksyn sateillakin. Oikeastaan mukavakin viritellä tuli uuniin ja samalla uusia pintoja sateen ropistessa kattoon...

Juhannukseksi luvattu (ainakin tämän päivän säätiedotuksen mukaan) upeata keliä, en millään malttaisi odotaa juhannusta, koska siitä ALKAA MUN LOMA osa yksi :))!! Kolme pitkää piinaavaa työpäivää vielä ennen sitä, onneksi ne ovat työntäyteisiä päiviä niin aika menee äkkiä!
Loman odotusta siis ilmassa,
Anu ;)

perjantai 31. toukokuuta 2013

Ajatuksia elämästä

Tänään päättyi vanhimman poikani ensimmäinen lukuvuosi ammatillisessa oppilaitoksessa. Kaksi vuotta olisi vielä jäljellä.
Nuoremmalla päättyi alakoulu ja syksyllä alkaa seitsemäsluokka uudessa koulussa. Huomenna on vielä kevätjuhla, viimeinen sellainen meillä vanhemmilla, yläkoulussa ei enää kevätjuhlia järjestetä niin, että vanhemmat voivat osallistua. Saan siis varautua isolla nenäliinapaketilla huomiseen juhlaan, opettajat laulavat yläkouluun siirtyville oppilaille lähtölaulun, jossa sanat ovat niin kauniit.  Lapseni myös lukee runon juhlassa, pitänee siis ehkä varautua kahdella paperinenäliinapakkauksella :)...



Olen viime aikona pohtinut paljonkin lasteni tulevaisuutta ja elämää, syystä jos toisestakin.
Jokainen äitihän toivoo lapsilleen parasta mahdollista elämää. Itse en niinkään arvosta  korkeaa koulutusta, vähempikin riittää, kunhan työtä tekee ja on itse omaan alaansa ja valintaansa tyytyväinen. Ennemmin toivon lapsilleni avaraa katsetta ja ymmärrystä elämään, niillä pärjää jo pitkälle. Toki toivon myös helpompaa elämää mitä itselläni on ollut.
Väkisin myös näin äitinä miettii millaiseksi maailma muuttuu kiihtyvää vauhtia. Arvostusta saavat ne, joilla on valtaa ja valuuttaa. Arvot ovat kovia, valitettavasti. Toisaalta, jos lapsi ja nuori on saanut kotoa terveen itsetunnon, hän pärjää sen avulla monenlaisten eteentulevien haasteiden yli.

Tuollaisia mietteitä tänään...

Kivaa, kun on viikonloppu ja alkaa kesäkuu, ajatelkaa, muutama viikko ja on juhannus :)! Niin ja samalla, juhannuksesta siis, alkaa kesäloman ensimmäinen osio, sitä siis odotellessa!
Nyt muihin puuhiin, mukavaa viikonloppua kaikille, olette sitten valmistuvia tai valmistujaisia juhlivia, kaikille yhtä aurinkoisia päiviä :) !!
Anu