Muutama astia vanhaa Arabiaa

Eikös joka blogissa (joka käsittelee sisustusta) kuulu olla tämä "vanhaa arabiaa-postaus" :)? Tai ainakin useissa on ollut, joten tuumasta toimeen, tosin en nyt joka kippoa ja kuppia ala esittelemään :D. Siivoilin päivänä eräänä olohuoneessa olevaa lasivitriiniä ja kuvasin samalla joitakin (mielestäni kauneimpia) vanhoja astioita, joita siellä säilytän. En ole ollenkaan mikään vanhojen astioiden keräilijä, nämäkin mitä tässä ovat, olen joko saanut jostain tai löytänyt täältä talolta, ovat siis edellisen asukkaan peruja.

Perhoskannu on mielestäni yksi kauneimmista kannuista Arabian kannuista, joskaan ei tuo kukkakannu juurikaan huonommaksi jää. Voittaa nykyiset Teemakannut yms. mennen tullen! Ajatella, että ennen maitoa juotiin noin kauniista kannuista. Lypsäen maito tonkkaan ja siitä kannuun, kyllä on pikkasen eri meininki tänä päivänä!

Sinikukallisia Fenno-kuppeja ja asetteja (meilläpäin puhutaan tasseista) minulla on neljä kappaletta. Joskus kauniina kesäpäivänä niistä on ihana juoda hyvät kaffeet ulkona, se on kuin palaisi vuosikymmenissä taaksepäin. Fenno-sarja onkin 50-luvulta, joten ihmekös tuo,että tulee entisajat mieleen :).
Viereisessä kuvassa on löytö täältä kodistamme, kyseessä on aluslautanen ja siihen kansi. Lautasessa on keskellä korkeat reunat, joiden päälle kansi lasketaan. En ole ihan varma onko kyseinen astia Arabialta mutta ainakin pohjassa on pieni a, joten luulen olevan. Astia on luultavasti tarkoitettu sokerikoksi.

Tänään vietetty Äitienpäivää käymällä syömässä ja kakkukahvilla vanhempieni luona. Muuten ollaan oltu kuin ellun kanat :). Ulkona sataa vettä, hyvä niin, se tietää kevään edistymistä ja lisää vihreyttä ja vehreyttä!
Kohta pitää vetäistä lenkkarit jalkaan ja lähteä haistelemaan sateen aikaan samaa tuoksua metsiin, voittaa muuten hienoimmatkin hajuvedet mennen tullen!

Nurmikko on jo kasvanut melkoisesti, ensi viikonloppuna viimeistään saa päräyttää ruohonleikkurin käyntiin ja siitä se riemu sitten alkaakin syyskuulle asti. Onneksi sen voi ottaa kuntoilun kannalta.
Marjapensaissa on jo isot lehtien alut ja kukkiakin jo. Raparperista ei ihan vielä saada piirakkaa, kauan ei tosin mene enää siihenkään.

Hyvää Äitienpäivää kaikille äideille, ensi kertaan!

Anu

Torpan siivous kesäkuntoon

Tänään olin vanhempieni kanssa siivoamassa heidän kesätorppaansa kesäkuntoon. Torppa on myös minun ja perheeni vapaassa käytössä, joten on reilua osallistua siivoukseen niin voi hyvillä mielin myös kayttää torppaa :).
Torppa on ns. kuivanmaanmökki, mutta emme osaa vettä kaivatakaan, niin kiva on paikka itsessään eikä järvi kuitenkaan ole kuin pienen matkan päässä, jos uimaan haluaa.
Tärkeintä torpalla on rauha (jahka siivoilut on saatu tehtyä) ja kiireettömyyden tuntu. Minusta on ihana kulkea kesällä pitkin mökkipolkuja ja järvenrantoja ja kuunnella luonnon ääniä. Luonto on järven läheisyytensä vuoksi runsasta ja rehevää, erilaista kuin mitä kotona vaikkakin "luonnon keskellä" asummekin.
Usein menemme koko porukka, käsittäen myös vanhempani ja veljeni, mökille koko päiväksi ja laitamme ruokaa ulkona ja saunomme pitkän kaavan mukaan. Torpassa, vaikka pieni onkin, yöpyy isompikin porukka, sänkyjä ja lavitsoita on joka lähtöön :)!

No joka tapauksessa tänään saivat pölyt ja hiirenpapanat kyytiä, kun kaikki katosta lattiaan kannettiin ulos!

Koska ilma on nyt niin kaunis, saimme juoda kaffeet ulkona urakan päätteeksi, jotenkin hassua, että elämme vasta huhtikuuta ja ihan kuin olisi toukokuu jo hyvässä vauhdissa. Toivottavasti aikainen kevät enteilee kaunista kesää eikä päinvastoin...

Löysin saunan takaa yksinäisen kasvin, joka kukkii kauniina violetein kukin? Taas kysyn teiltä lukijoilta tietääkö joku, mikä kasvi on kyseessä? Kuvat nyt ovat kaikkea muuta kuin hyvät...

Mukava päivä takana ja mikä parasta,  lomaakin vielä jäljellä. Tarkoitus olisi, mikäli ilmat suosivat, mennä tulevana lauantaina viettämään kesäkauden avajaisia torpalle vanhempieni kanssa. Porukkahan on sikäli kutistunut, että teinarimme, sekä vanhempi että nuorempi eivät enää mökkireissuille lähde. Eivät nääs ymmärrä, mitä kivaa on "hikisellä mökillä korven keskellä" :D!

Anu

Pihan puunausta ja ekat makkarat :)

Tänään on saatu aurinkoa, mukavaa! Että sitä oikein tuntee itsensäkin ihan eri tavalla energiseksi kun aurinko paistaa :). Huolimatta siitä, että olin eilen ystävän kanssa  iltaa istumassa tuossa paikallisessa, sain tänään jotain aikaiseksi.
Aamulla kuljin koiran kanssa pitkin maita ja mantuja ja räpsin kuvia, jotka eivät kyllä laadullaan hurmaa.Linnut ovat tulleet läheiseen metsään ja voisin istua ties kuinka kauan kannon nokassa kuuntelemassa niiden laulua. Harmi, että sitä musisointia ei saa tänne muidenkin iloksi. Menin kyseiseen metsään etsimään valkovuokkoja mutta olivat vielä nin pieniä ja nupulla, että kuvasinkin sitten leskenlehtiä, kauniita nekin ovat isoina ryppäinä.

Korvasienet olivat jälleen tutulla paikallaan vaikkakin etuajassa.! Ja niitä on runsaasti, harmi vain, että itse en suoraan sanottuna uskalla sientä ottaa käyttöön (en varmasti osaisi ryöpätä oikein). Toivottavasti sienet päätyvät jonkun sieniexpertin käsiin :).

Neitoperho lennähti juuri sopivasti linssin eteen omassa pihassa. Jo on upeat värit! Olisin veikannut perhosta ritariperhoseksi, onneksi tarkistin asian netistä, jotta en paljastanut omaa tietämättömyyttäni.

Ja pakkohan se oli tuoli ulos aurinkoon  raahata, sen verran lämpimästi paistoi. Siinä sitten köllöttelin välillä pihahommien lomassa...

Koira oli tietenkin mukana touhussa, löysi jostain vanhan luun ja piilotteli sitä pitkin pihaa ja kaivoi taas esille, hauskuutensa kullakin :)! Mies laittoi saunan jo ajoissa lämpiämään, jotta pihatöistä oli mukava mennä peseytymään. Sauna onkin itseasiassa lämminnyt joka ilta, siitä nauttii aivan eri tavalla vapailla kuin arkena, jolloin kiireen tuntu tuntuu olevan lauteillakin mukana.

Pensaissa on isot silmut, ei enää kauaa mene, kun puhkeavat lopullisesti. Ja naapuritalojen isännät hurauttivat traktoreillaan pelloille oikein urakalla, "normaalisti" peltohommat on aloitettu äitienpäivän tienoilla, joten aikaisessa ovat hekin tänä vuonna.

Ja mikäpä muu päivän kruunaa kuin hyvä ruoka :D. Kyllä voikin grillattu makkara maistua hyvältä pitkän tauon jälkeen! Ihan vielä grilliä ei  raahattu ulos vaan makkarat paistettiin suulissa, jossa grilli on talviteloilla. Hyvä ettei koira grilliä kaatanut, kun tiesi, että hänellekin on varattu oma osuus tirisevistä makkaroista :).

Näin se kului tämäkin päivä, tavallisia juttuja tehden, mutta silti oli kivaa ja "akut latautuivat". Olen edelleen sitä mieltä, että juuri nämä pienet asiat ovat niitä, jotka tekevät elämästä rikkaan.

Anu

Hyvää Pääsiäisen aikaa kaikille!

Anu

Kevätryminät ja vanhaa uutta :)

Kyllä on hienoa olla jälleen terve, reilut pari päivää meni vatsataudin kourissa, kaamea tauti!! No, tulipa levättyä kunnolla ja nyt onkin sitten ollut virtaa vanttuissa senkin edestä...
Aamulla aloin rymsteeraamaan pitkästä aikaa olkkaria ja pesin huushollin kaikki ikkunat. Ihme,että ollaan ylipäänsä mitään laseista läpi nähty, sen verran tuli mustaa vettä sisäpuoleltakin. Puulämmitys, niin ihana kuin se onkin, sotkee noellaan kyllä pinnat kiitettävästi. Olkkariin vaihdoin jälleen valkoiset verhot, tuli kummasti taas kevyempi olo punaisten verhojen jälkeen.

Ulkona on tuullut (onko tuollaista sanaa?) jälleen mutta se hyvä puoli siinä on, että verhot olivat kuivat vajaassa puolessa tunnissa. Eli suoraan narulta ikkunaan :).
Nyt on olkkari kuin uusi huone :), ja tosiaan, tulihan sinne myös "uusi vanha asukas",  Askon nojatuoli. Tuoli on vanhempieni mökiltä, isäni sanoikin, että kohta vien sieltä maalitkin seinistä :D. Mutta, koska mökillä ei juuri koskaan olla sisätiloissa ja olen jo useampana vuotena katsellut yksinäistä tuolia kamarin nurkassa niin...Nyt se pääsi oikeuksiinsa ja käyttöön. Miltäköhän vuosikymmeneltä tuoli mahtaa olla? Tietääkö joku, onko jollain kenties samanlaisia tuoleja?

(Jestas kun tuo psykedeelistapetti näyttää näin kuvissa ENTISTÄ psykedeelisemmältä...!)

Kyllä se on kevät päässyt kunnolla vauhtiin, olin koiran kanssa lenkillä ja näin useita kurkia, mustarastaan ja kaksi joutsenta. Ja että voi räkättirastaankin "laulu" kuulostaa kauniilta pitkän tauon jälkeen.
Pihassa raparperit pukkaa maasta esiin, ajoissa ovat. Paras vuodenaika on siis käsillä, nautitaan siitä täysin siemauksin!

Hyvää viikonlopun jatkoa!
Anu

Täällä piiitkästä aikaa ja apua kaivataan!!

Kylläpäs on aikaa mennyt...Ja ilmeisesti ihan liikaa, koska nyt olen ihan pihalla näiden kaikkien blogiasetusten kanssa :O! Eli auttakee nyt ystävää hädässä ja neuvokaa joku, miten saan taustakuvan vaihdettua tästä blogistani?! Ihan hirvittää tuo talvikuva (nyt on jo KEVÄT!) ja kovasti olen sitä yrittänyt vaihtaa mutta kun en muista miten se tehdään?!! Kiitos, jos joku viitsi auttaa niin saan vähän keväisempää kuvaa laitettua :)...

Aina tässä kevään korvalla tulee sama fiilis, kun menee ulko-ovesta ulos; tuntuu, että pihasta ei kyllä koskaan tulee enää pihannäköistä, niin paljon talvi aina pihaa runtelee.

Meille tuotiin tässä alkuvuodesta tukkirekalla puita pihaan ja sen kyllä näkee pihasta, ihan kuin kyntöpelto! No, jahka nyt kevät hieman etenee ja piha kuivuu niin pääsee tekemään uutta nurmikkoa. Tarkoitus oli itseasiassa jo tänä viikonloppuna yrittää tehdä pihahommia mutta pihalla oli sellainen tuuli, että ei tehnyt yhtään mieli mennä seisomaan tuulen keskelle.

Penkin raahasin jo navetan seinustalle mutta vielä saa penkki istujia odottaa, kumpa nyt jo lämpenis kunnolla! Mies on ahertanut puiden kanssa, ei sitä oikeastaan ennen ajatellut miten valtava homma puiden saaminen siihen kuntoon on, että ne ovat valmiina käyttöön.

Meistä tuli tässä maaliskuun alussa yksilapsinen perhe, kun esikoinen saavutti täysi-ikäisyyden. Kyllä se ihan mielen herkisti, ei sitä ymmärrä mihin ne lapsuusvuodet hujahtivat...Itsellä tulee tänä vuonna "mittariin" neljäkymmentä ikävuotta, sitäkään ei oikein ymmärrä, pitäsi olla jo viisas keski-ikäinen enkä mielestäni ole niitä kumpaakaan :D!

Yksi asia, mistä olen niin onnellinen on se,että olen hurahtanut liikuntaan! Aina olen liikkunut,  olen omistanut koiran jo lapsuudesta lähtien ja sen kanssa on tullut liikuttua päivittäin mutta nyt olen alkanut liikkua vielä enemmän. Kahvakuulasta, jonka aloitin viime syksynä, sain kimmokkeen aloittaa crosstrainerilla sotkottamisen (eli treenamisen, jos joku ei ymmärrä murresanaa :D) ja nyt kun ilmat sallii (ja erityisesti nuo meidän tiet ovat kuivuneet) olen alkanut pikkuhiljaa juosta.

Minulla on tuo krossari tuolla olohuoneessa ja voin sanoa, että vihaan vekotinta! Olen uhannut heittää sen välillä niin pitkälle kun ikinä voi, sen verran sen "tönötys" on ottanut päähän. Se on ensinnäkin ihan hirveän näköinen, aina tiellä ja kun sen kerran on hommannut, se edellyttää, että sillä myös tehdään jotain! Melkoista itsensä kanssa kamppailua on ollut, että olen itseni saanut siihen kammettua :). Vastaavasti se voittajafiilis kun olen siinä jaksanut puolikin tuntia hikoilla!No, nyt kun tosiaan pääsee jo ulos lenkille, saan kantaa laitteen onnellisena kevään ja kesän ajaksi ulkorakennukseen, jos sitten syksyllä taas ottaisi sen sisätiloihin (toivottavsati se ruostuu kesän aikana käyttökelvottomaksi :D!).

Ei tuo juoksukaan ihan helpolla ole alkanut, jalat ovat huutaneet hoosiannaa joka kerta juoksemisen jälkeen. Koira on aina mukanani, saa se siinä samalla lenkitystä, ja   muutaman kerran koira on tullut viereeni katsomaan juostessani, että saako emäntä sydänkohtauksen vai mitä tapahtuu, sen verran kovaa on ollut puuskutus :D!! Mutta periksi en anna, ja sen verran useasti olen jo käynyt juoksemassa, että jonkinlaiseen koukkuun olen  jäänyt. Se fiilis,kuten jo mainitsinkin,lenkin jälkeen, on niin upea, kun saa itsensä ylitettyä, että enpä ihan heti keksi vastavaa, mistä moisen endorfiiniryöpyn saa aikaiseksi!

Sisustusrintamalla ei ole tapahtunut mitään, ei niin mitään. Puhuinkin juuri ystäväni kanssa, joka myös rakastaa sisustamista, että joskus ei vaan nappaa ne asiat yhtään, ilman sen kummempaa syytä. Nyt ajatukset juoksee jo keväässä ja kesässä ja pihahommissa, ehkäpä sitten syksy on enmmän sisäjuttujen aikaa...

Tässä tarinaa tällä erää, ja tietenkin TERVETULOA UUDET LUKIJAT, ihan mahtavaa tulla tänne kurkkaamaan ja huomata,  vaikka en ole täällä aikoihin käynytkään, lukijoiden määrä on kasvanut ja muitakin on käynyt tasaseen tahtiin kurkkimassa tätä pienen pientä blogiani :).

Anu

Retroa ystävältä

Puolivälissä viikkoa mennään ja ulkona on n i i n  k e v ä t :)!Kevät on mielestäni paras vuodenaika, mutta yhtä ihanaa kuin se kevät, on tämä sen odotus, koska kaikki se ihana on vielä edessäpäin!

Sain ystävältäni lahjaksi retrokattilan. Aikas kiva, eikö olekin? Kysymys kuuluu nyt, te kaikki jotka täällä piskuisessa blogissani käytte kurkkimassa, mikä/kuka on kattilan valmistaja? En ole löytänyt samanlaisen näköistä kattilaa netistä vaikka useammallakin "kattilasivustolla" olen käynyt...Luulisin, että on Fineliä mutta varmahan en ole? Kertokaa siis pliis, jos jollain tietoa kyseisestä kattilasta!! Ja ISO KIITOS ystävälle jolta sen sain!

Kirjastosta löysin ihanan sisustuskirjan. Nyt ei oikeastaan tarvita muuta kuin aikaa ja tarvikkeita, että pääsee valmistamaan joitain kirjassa olleita juttuja :). Harvat sisustuskirjat ovat "minun juttuni" muttä tässä oli jotain mistä pidän.

Ulkoilulla koiran kanssa oli pakko napsia muutama kuva. Vaikka nyt on sellainen vuodenaika, että ulkona ei juurikaan ole mitään kaunista luonnon puolesta, niin aina sieltä jotain kuvattavaa bongaa tuon kuraisuuden (täällä  on joka puolella!) ja harmaudenkin keskeltä. Aurinkohan on tosiaan tänään paistellut, se jo tekee ihmeitä tuolle muuten niin värittömälle luonnolle.

Ja pihallemme on ilmaantunut, mitäpä muuta kuin puita! On siinä ukkelilla (ja miksei akkelillakin) savottaa tehtävänä jotta saadaan kaikki joskus sisällekin. Puista tulee hyvä tuoksu ja mikäpä muu siitä tuoksusta tulee mieleen kuin kevät :)...

Anu