Pirtalyhty

Ja siitä se ajatus taas lähti, sisustuslehdestä, mistäpä muustakaan :D! Eli kerroin tuossa eilisessä postauksessa, että ostin kirppikseltä lokakuun Talo & Koti-lehden jossa oli kaikkien ihanien juttujen lisäksi tehty kaikki ihania juttuja :) ulos syyspihan koristeeksi. Siinä näin pirroista tehtyjä lyhtyjä ja ei kun tuumasta toimeen. Pirta on siis se joku juttu mitä kangaspuissa tarvitaan. Olisikohan se se millä matonkuteita kiristetään tai jotain sinne päin? Viisaat kertokaa... No, joka tapauksessa, minulla on niitä kaksi, toinen roikkuu vessan seinällä korvistelineenä ja toinen tadaa! on nyt lyhtynä olohuoneessa. Aika kiva tuli vaikka taas itse sanonkin. Ei niin hieno kuin lehdessä, olisi tarvittu kuumaliimapistooli jolla kulmat olisi liimattu yhteen mutta minähän en sellaisia jaksa odottaa saavani joten kiristin kulmat rautalangalla yhteen. Mies (jälleen ISO kiitos hänelle <3) teki vanhasta lasipurkin kannesta pohjan lyhtyyn. Rautalangasta taivuttelin kahvan.

Muuten olenkin sitten keräillyt tänään joulukoristeita pois, ainoastaan kyntteliköt ja kuusi on vielä paikoillaan. Kuusi saa lähteä uuden vuoden päivänä, yritän kestää sitä siihen asti. Onneksi neulasia ei tipu juuri lainkaan, paitsi ne mitä kissat tiputtelevat leikkimällä koristeiden kanssa :D.

Näin tänään. Nyt nautitaan vielä tästä illasta ja sitten raadetaan töissä pari päivää. Ihanaa, alkaa tammikuu ja sen myötä toivo lumesta ja valosta, luulisi sitä nyt jossain vaiheessa lunta satavan. Palaillaan, Anu

Leppostellen

Onko tuollaista sanaa edes olemassa kuin leppostellen No, nyt on :)! Niin ne ovat nämä päivät kuluneet, leppostellen. Syömisen (apua, mihin se suklaamäärä ja kinkku ovat kadonneet?!) lisäksi on tullut ulkoiltua koiran kanssa ja jopa yksinään juosten. Ystäviäkin on tavattu ja nautittu vain olemisesta.
Niin ne ovat kyllä kissatkin lötköilleet, ulkona satanut siihen tahtiin, ettei ole kollipoikia ulkoilu kiinnostanut.

Tänään kävin pikaisesti kirppiksellä ja mukaan tarttui taas pari lehteä, ihania koteja ja sisutusideoita toisessa niistä, Talo & Koti-lehdessä, lokakuun numerossa. Heti alkoi sormet syyhyämään tuunailuun :). Jospa huomenna saisi aikaiseksi jotain...

Pitkään aikaan en olekaan mitään värkkäillyt, tuntuu tämä jatkuva pimeys vieneen voimat kaikesta ylimääräisestä. Pieniä tavaroiden siirtelyä olen tehnyt, piristystä sitä saa niilläkin aikaan :).

Jospas sitten menisi kurkkaamaan, vieläkö on konvehteja jäljellä ja uppoutuisi tuonne sohvan nurkkaan...Huomenna saa vielä hölläillä, sitten pari työpäivää ja taas piiitkät vapaat, aikas mukavaa siis :)!

Mukavaa loppuvuotta kaikille jotka täällä käyvät piipahtamassa :)!

Anu

Olkipukki

Minä siis rakastan joulussa kaikkea perinteistä. Tykkään niistä vanhanajan joululiinoista, joissa on tonttuja ja pukkeja ja enkelikello, oih kun on ihana ja tulee niin oma lapsuus ja  joulut mieleen. Niinpä pidän myös olkipukista ja löysin sellaisen eilen Raision reisulla kuin myös kauniin olkikranssin. On minulla ennenkin ollut olkipukki mutta se oli mennyt parempiin suihin tuolla ullakolla, kiitos hiirien :).
Niinpä oli pakko vähän rymsteerata jotta saatiin pukki hyvälle paikalle. Nostin olohuoneessa olleen vanhan puulaatikon pystyyn ja täytin sen puilla. Laatikon päälle sain jouluisen asetelman.

Ulos tein myös ulko-oven eteen asetelmaa. Saas nähdä miten kauan tonttu-ukko saa olla rauhassa kelkan päällä, koiramme jo kävi sitä katselemassa siihen malliin,että se olisi kiva lelu ulkosalla retuutettavaksi :D...

 

Näin tänään. Enää kaksi viikkoa jouluun...Kaikille mukavaa alkavaa viikkoa, muistetaan joulukiireiden välissä välillä hiljentyä ja muistella sitä joulun perimmäistä syytä sekä sytyttää kynttilä ja olla vaan hissukseen lähimmäisten kanssa :).

Joulun herkistämänä, Anu

Joulua kohti pikkusen ripotellen :)

Ihan ekaksi Iso Kiitos Jaanalle (http://romuaarteeni.blogspot.fi) Tunnustuksesta :). Se on mun EKA sellainen! Olen Tunnustuksesta hyvin otettu, blogini on kuitenkin niin pikkuinen muiden "isojen" rinnalla. Ihanaa, että muutamat ovat löytäneet tiensä tänne!

Eilen vietetty työporukan kanssa pikkujoulua ja olo on sen mukainen... Juomiakin tuli nautittua mutta ei liikaa, tämä olo johtuu täysin valvomisesta, ei sitä enää jaksa kukkuilla kuin parikymppisenä, myönnettävä se on. No, onneksi pikkujouluja vietetään vain kerran vuodessa :D.

Tänään olen ripotellut merkkejä lähestyvästä joulusta ympäri huushollia. Kolme viikkoa ja rapiat jouluun, uskomatonta!
Löysin paikallisesta kaupasta mielestäni kauniita metallisydämiä, ripustin ne ikkunanpokiin portaikkoon. Pidän itse perinteisistä joulukoristeista mutta näissä oli jotain ihanaa.

Kirpputorilta löysin kuudella eurolla huovutetun tontun. Pakkohan se oli mukaan ottaa ja nyt tonttu istuu olohuoneessa takan reunalla :). Ja punaiset kynttilät ovat jouluisia jos jotkin!

Keittiön leivinuunin päällä istuu tietenkin keittiötonttu. Punaiset puusydämmet laitoin roikkumaan keittiöön vanhaan pyyheliinanaulakkoon.

Ostin kirpputorilta myös Joulu Maalla-lehden, oi ei mitä ihania koteja lehdessä onkaan ja juuri niin minun tyylisiäni!

Nyt pitänee urakalla käydä kurkkimassa Teidän muiden blogeja, minulta on vallan jäänyt väliin tämä blogien luku ja kirjoittelukin. Onneksi nyt on aikaa ihastella rauhassa muiden joulunodotuskuvia ja tietenkin voi samalla napsia itselleen sisutusvinkkejä ;D.

Leppoisaa Pikkujoulun aikaa jokaiselle!

Anu

Valoja (ja kynttilöitä) jos ei muuta :)

Taukoa pukannut tänne kirjottelemisessa. Ihmeesti tämä syksyn pimeys tuntuu vievän voimat kaikesta ylimääräisestä. Onneksi on nämä vapaat viikonlput (ainakin toistaiseksi) jolloin ehtii sitten vähän enemmän.

Pikkuhiljaa tuota joulua ajattelee enemmän ja enemmän :). Tunnustaudun täysin jouluihmiseksi mutta en kuitenkaan lukeudu niihin jotka hurahtavat siihen jo täysillä paljon ennen joulukuuta. En halua laittaa mitään ihmeempiä koristeluita tai muita härpäkkeitä kuin vasta muutama viikko ennen joulua. Käyn sitten vaan ihastelemassa niitä kaikkia ihanuuksia täältä blogeista ;).

No, jotain valoja on sentäs ollut pakko laittaa, kiva saada valoa tänne pirttiin ja onhan ne niin tunnelmallisia, että oi! Kaivoin varaston perukoilta jälleen yhdet vanhat ikkunapokat ja siihen sopi valokrassi kuin nenä päähän! Myönnän, että pikkasen vierastan noita led-valoja (luonnoton, kova valo!) mutta toistaiseksi krassi saa olla koristuksena olohuoneessamme.

Sydän-koristevalot siirtyivät vanhasta juustomuotista vanhaan kakkuvuokaan. Vuoka heijastelee valoa kivasti :). Juustomuotti sai kynttilät ja pääsi olohuoneeseen muiden vanhojen puulaatikoiden viereen.

 Yläkertaan vieviin portaisiin laitoin pienet valot lasista, puupaloista ja köydestä tehtyyn lyhtyyn.

Portaiden alapäähän laitoinkin sitten perinteisen pienen lyhdyn, jouluksi vaihdan siihen punaiset lyhdyt. Pienet kengät ovat omani :), hieman on jalka kasvanut noista töppösistä :).

Tällaista tunnelmointia tänne pirttiin :).Nyt nauttimaan iltapäiväkaffeet kera suklaamunkin :P ja tietenkin kynttilänvalossa.
Lupsakkaa lauantaita jokaiselle :)!!

Anu

Tämän postauksen otsikko...

...voisi olla "Kaduilla tulee", on meinaan semmonen syysmyrsky ulkosalla, että oksat pois!! Ihan hirvittää, vaikka tietää talon ja ulkorakennuksien olevan lujaa tekoa, silti käy mielessä, että koska lähtee katto lentoon. Se on aina tuulista täällä peltojen keskellä ja kun puhaltaa vähän kovempaa, saatikka myrskyää, se on melkoista vinkumista ja puhallusta nurkissa. No, toivoa täytyy, että on katto vielä huomennakin!

Mennyt viikko on sisältänyt monenlaista, paljon ainakin ajatustyötä jos ei muuta mainitsemisen arvoista. Se on kyllä niin, että tällä tädillä on pukkaamassa neljänkympin kriisi, en tätä muuksi voi sanoa! Pohdin asioita jokasuunnalta ja kaikin päin enkä siltikään saavuta mitään lopputulosta.

Mietin työkuvioitani. Haluanko tehdä nykyistä työtä loppuelämäni? En halua. No mitä sitten haluan? En minä vaan tiedä...Tietyt realiteetit pitää hyväksyä (pitkin hampain) ja se määrää sen,että sellaista työtä on tehtävä, josta saa kuukausittaisen palkan. Tämä sulkee pois sen, että voisi tehdä  sitä mistä OIKEASTI pitää, esim. alkaa jonkinmoiseksi yrittäjäksi tässä kotosalla. Toki pidän nykyisestäkin työstä mutta se ei kuitenkaan ole sellaista työtä jota tekisin jos minulla olisi mahdollisuus tehdä jotain muuta.
No, toistaiseksi näillä mennään, ajattelen niin, että asioilla on tapana järjestyä ja ehkäpä se "oikea työpaikka" on jossain odottamassa minua :), hope so.

Olen miettinyt myös ihmisiä ympärilläni. Olen saanut tutustua hiljattain uuteen ystävään, ihan mahtavaa huomata olevansa jonkun kanssa  samalla aaltopituudella heti ensi kohtaamisesta lähtien. Mitä vanhemmaksi (ja viisaammaksi :)) tulen, sen enemmän alan arvostaa aitoja ihmisiä. En jaksa oikeastaan minkäänlaista pinnallisuutta. Niinpä olenkin huomannut karsivani ympäriltäni ne ihmiset joille elämän pinnallisuus merkitsee huomattavsti enemmän kuin itselleni. En tarkoita etteikö itsessäni olis myös tuo pinnallinen puoli mutta elämäni ei pyöri pääasiallisesti pinnallisten asioiden ympärillä.

Olen huomannut, että täällä blogien maailmassa on myös aivan ihania persoonia ja niitä "ei pinnallisia-ihmisiä". Sitä oikein odottta, että näiltä bloggaajilta tulee uusia postauksia, luen niitä uudelleen ja uudelleen. Joku voisi ajatella sisutuksen olevan pinnallista ja onhan se karkeasti ajatellen mutta on siinä muutakin. Se on luovaa ja itselleni se on ainakin yksi isoimmista henkirei`istä tässä arjen tiimellyksessä. Sitä sen uskon olevan monelle muullekin, varmaan suurimmalle osalle sisustukseen hurahtaneista. Olen niin hyvilläni siitä, että olen eksynyt tänne ja löytänyt luovia, persoonallisia ja ennen kaikkea erilaisia blogeja ja bloggaajia :)!

Loppuun vielä ei niin "asia asiaa" vaan kuvia itse tekemistäni paperitähdistä. Oli helppoja tehdä, ei tarvittu kuin tapettia (käy mikä paperi/pahvi vaan), liimaa, kynä, neulaa ja lanka. Teko-ohje löytyy täältä:  http://olotila.yle.fi/.../askartele-paperinen-taht

Nyt tsekkaamaan onko katto vielä jäljellä, saatikka muut pihalla olevat tavarat...
Anu